Vuoden alusta 2021 tuli voimaan ns. rahoituslaitosten asiakkailleen tarjoama kansalaisen osakesäästötili, joka tarjoaa huokeammat hinnat välitypalkkioiden osalta, mitä perinteinen kaupankäyntitili kotimaisilla pankeilla tavallisesti.
Lisäksi, mitä tutustuin Danske Bankin tarjoamaan kansalaisen osakesäästötilin esittelysivuun netissä, niin sain tietooni, että veroseuraamukset tulevat vasta sitten kansalaisosakesäästäjälle, kun ”kotiuttaa” rahaa osakesäästötililtä käyttelytilille. Kävi mielessäni, että tämän kaltainen käytäntö mahdollistaa hyvin menneen tuloskauden päätteeksi osakkeen omistajalle maksettujen osinkojen irtoamisen tai kaupankäynnin myyntivoittojen osalta uudelleen sijoittamisen ilman veroseuraamuksia, niin ainakin teoriassa tämä mahdollistaa käytännössä sen, että kansalaisen osakesäästötilin omistaja voi kartuttaa pääomaansa ja varallisuutta luomalla korkoa korolle -efektin kaltaisen toiminnan sijoittamalla osakemarkkinoille, mikä perinteisissä kaupankäyntitileissä on ollut jokseenkin vaikeaa, koska veroseuraamukset ovat tulleet välittömästi tulojen saannin yhteydessä.
Kysymys kuulukin, löytyykö esimerkiksi Helsingin pörssissä noteeratuista osakkeista sellaista, jonka arvo vaihtelee nousevasti ja laskevasti tarpeeksi lyhyessä aikavälissä, lyhyemmän vaihtelun syklit ovat perinteisistä aloista poiketen yleensä teknologia-alalla, jossa muutoksia tapahtuu verraten nopeassakin tahdissa, vaikka itse teknologia nyt ei uusiudu välttämättä kovinkaan nopeasti. Idea algoritmistakin on tuhansia vuosia vanha.
Tutustuin Britanniassa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella termiin ”Value Bet”, joka vastaa vedonlyönnissä tuota korkoa korolle -efektiä panostuksen osalta. Tosin vedonlyönti on aina riskipeliä, koska yksittäisessä ottelussa saattaa tapahtua mitä tahansa, ja joukkueiden sisäpiirissä sovituista motiiveista ja muista ulkoisista tekijöistä ei voi saada tarpeeksi vedonlyöjä mitään 100-varmaa ennakkotietoa.
Mitä itse olen seurannut osakemarkkinoilta liiketalouden ja hallinnon tradenomiksi valmistumisen jälkeen jotakuinkin aktiivisesti vähintään pari kertaa viikossa katsonut päivän arvot mielenkiintoisina pitämissäni Helsingin pörssisä noteeratuista yritysten osalta, ja jonkin verran seurannut Yhdysvaltojen NASDAQissa noteerattuja yrityksiä, niin kiinnostus on kasvanut kansalaisen osakesäästötilin perustamiseen ja osakesäästämisen osalta, mutta ongelmana vain on, että itselläni ei ole juuri ylimääräistä tällä hetkellä sijoittaa pörssiin mitenkään merkkitävästi, vaikka jotain teknologia-omistuksia ja rahasto-omistuksia olikin jossain vaiheessa Danske Kaupankäynti -tilin kautta ostettuna verkkopankkiyhteydelläni tein kauppoja.
Osakemarkkinat ja niiden aktiivinen seuraaminen ja markkinoiden tajuaminen ja kaupankäynnin ymmärtäminen oikealla tavalla siihen perehtyen ensin on luonnollinen jatke sille, mitä seuraan aktiivisesti, mitä päivän politiikassa ja talousmaailmassa tapahtuu erityiseti Suomessa, mutta myös ulkomaan politiikkaa seuraan Euroopan Unionin tapahtumia, Baltian Maita, Yhdysvaltojen politiikkaa ja Venäjän politiikkaa myös. Se, missä jotkin kryptovaluutat, esimerkiksi Bitcoin on aina suuren riskipotentiaalin omaava sijoituskohde, joka soveltuu ainoastaan riskisijoittajille johtuen siitä, että kryptovaluuttojen kurssit eivät omaa samanlaista vakaata pohjaa minkään sellaisen suhteen, mitä esimerkiksi perinteiset osake-instrumentit, joissa on selkeä ennustettavuus.
Sekin on huomioitava ja tärkeä seikka, kun lähtee osakesalkkua kasaamaan, sitä on myös osattava hallinnoida, eikä vain ”osta ja unohda” -periaatteella lähteä sijoittamaan, koska kaupankäyntipäivinä maantaista – perjantaihin (Business days) markkinat elävät sitä mukaa, miten siellä sijoittavat käyvät kauppaa, kurssithan nousee ja laskee, eikä loputtomasti nouse, mitä näin 90-luvun teknobuumin läheltä PC-harrastajana itse kuitenkaan koskaan mahdollisuutena vaurastua 90-luvun it-buumissa osakemarkkinoilla, se oli hullua aikaa mitä kokeneetkin ekonomit ja analyytikot puhuivat kasvun jatkuvan loputtomiin. Moni teki niihin aikoihin sen virheen, että sokastui mitä teknologia oli kokonaan uusi ala pörssissä Helsingissä, mitä ala sittemmin vakiintunut, niin moni lähti ostamaan verrattain kalliilla hintaa tekno-osakkeita ja sitten kesäkuun 2000 jälkeen kupla puhkesi, ja moni menetti omaisuuksia esimerkiksi siitä syystä, että oli lähtenyt sijoittamaan hiljattain tekno-osakkeisiin, joiden arvo oli huipussaan, mutä Helsingin pörssissäkin Nokia nyt Suomen vientiveturina huippunoteeraus oli euroissa noin 60 euroa kesäkuulta 2000. Varmaan elinaikanani, mitä olen 38 – vuotta lyhyen elämän elänyt tähän elokuun 2021 päivään asti, kun kirjoitan ja tämän tekstini tekstinkäsittelyohjelmalla valmiiksi saatuani, julkaisen tekstini blogissani koko maailman luettavaksi, vaikka eläisin verrattain pitkänkin elämän, voi olla, että teknologia-osakkeet Helsingin pörssissä ei näe samanlaista nousukautta enää elinaikanani, vaikka yhä löytyy teknologia-alalta mielenkiintoisia instrumentteja. Sama mitä Nokia oli huipussaan 2000 kesäkuussa, niin sama tilanne oli muilla pörssinoteeratuilla Helsingissä teknoyrityksillä.
Sellainenkin on hyvä pitää mielessä, että kannattaa hajauttaa ajan kanssa eri toimialoihin, että jos yhdellä toimialalla menee kausiluontoisesti huonosti, niin ikään kuin suojaa omaa pääomaa sillä, että muilla toimialoilla voi olla jotakuinkin normaalia käyttäytymistä noissa kursseissa, jolloin ei menetä kaikkea, jos nyt pelkästään teknologiaan on sijoittanut, ja sattuu romahtamaan jostain syystä alan kurssit ihan pohjalukemiin.